Jokainen historiallisen kohteen saneeraus on ainutlaatuinen hanke. Tässä artikkelissa avaamme vaativan julkisivuremontin vaiheita ja käytännön ratkaisuja, jotka ovat yleistettävissä myös muihin arvokiinteistöjen korjaushankkeisiin. Esimerkkimme pohjautuu Rakennus-5 Oy:n kokemukseenerikoiskohteiden saneerauksista Etelä-Suomen alueella.
Julkisivuremontin lähtötilanne
Museotyyppisessä kiinteistössä julkisivun kunto oli heikentynyt vuosikymmenten kuluessa. Rappaukset olivat paikoin irronneet, ikkunoiden tiivisteet olivat elinkaarensa päässä ja vesikatto tarvitsi paikkakorjauksia. Rakennuksen asemakaavasuojelumääräykset edellyttivät, että julkisivun ulkonäkö säilyy mahdollisimman alkuperäisenä.
Ennen töiden aloittamista tehtiin perusteellinen kuntotutkimus, jossa kartoitettiin rappausten tartunta, rakennekosteuden taso ja ikkunarakenteiden kunto. Lisäksi selvitettiin alkuperäiset värisävyt ja rappaustekniikat arkistolähteistä.
Materiaalivalinnat ja haasteet
Julkisivun rappausten korjaamisessa käytettiin kalkkilaastia, joka vastaa alkuperäistä materiaalia sekä koostumukseltaan että ulkonäöltään. Kalkkilaastin työstäminen vaatii erilaista osaamista kuin nykyaikaisten sementtipohjaisten laastien käyttö: kuivumisajat ovat pidemmät, sääolosuhteiden huomioiminen on tarkempaa ja kerrosten väliset odotusajat on noudatettava huolellisesti.
Ikkunakorjauksissa sovellettiin lähestymistapaa, jossa alkuperäiset puitteet kunnostettiin mahdollisuuksien mukaan ja vain pahiten vaurioituneet osat vaihdettiin uusiin, alkuperäisen mallin mukaan valmistettuihin osiin. Tämä on suojelukohteissa tyypillinen toimintatapa: korjataan, ei korvata kokonaan.
Viranomaisyhteistyö käytännössä
Hankkeessa tehtiin kiinteää yhteistyötä kunnan rakennusvalvonnan ja alueellisen vastuumuseon kanssa. Korjaussuunnitelma hyväksytettiin Museovirastolla ennen töiden aloittamista. Työn aikana pidettiin useita katselmuksia, joissa museoviranomainen varmisti, että toteutus vastaa suunnitelmaa.
Prosessi eteni sujuvasti, koska yhteistyö aloitettiin ajoissa ja suunnitteludokumentit olivat kattavat. Tämä on keskeinen opetus: viranomaisyhteistyö ei ole este, vaan osa laadunvarmistusta, kunhan siihen suhtautuu rakentavasti ja ennakoivasti.
Keskeiset opit hankkeesta
Ensimmäinen oppi on esiselvityksen merkitys. Mitä tarkemmin kohteen kunto tunnetaan etukäteen, sitä vähemmän yllätyksiä kohdataan työn aikana. Toinen opetus koskee materiaaliosaamista: perinteisten materiaalien käyttö vaatii erikoistunutta työvoimaa, eikä sitä voi korvata pelkästään nykyaikaisilla vaihtoehdoilla. Kolmas oppi liittyy viestintään – niin tilaajan, viranomaisten kuin työmaankin suuntaan.
Aikataulun hallinta vaativassa julkisivuhankkeessa
Julkisivuremontit ovat erityisen herkkiä sääolosuhteille, mikä korostuu suojelukohteissa entisestään. Kalkkilaastilla rapattua pintaa ei voida työstää pakkasen aikana, ja sateen jälkeen alustan on kuivuttava riittävästi ennen uutta laastikerrosta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että julkisivuremontin aktiivinen työkausi painottuu kevääseen, kesään ja alkusyksyyn. Aikataulusuunnittelussa on varauduttava siihen, että yksittäisiä työvaiheita joudutaan siirtämään päivistä jopa viikkoihin sääolosuhteiden vuoksi.
Museokiinteistön hankkeessa tämä huomioitiin jakamalla julkisivu lohkoihin, joita työstettiin vaiheittain. Tällä tavoin edullisten sääjaksojen hyödyntäminen maksimoitiin ja työmaa pysyi tuottavana myös odotusaikojen aikana. Realistinen aikataulusuunnittelu on vaativassa kohteessa kilpailuetu, ei heikkous.
Rakennus-5 Oy:n kokemus vaativista kohteista on kertynyt vuosien aikana nimenomaan tällaisten projektien kautta.Referenssisivultamme löydät kuvia toteutetuista kohteistamme.
Suunnitteletko arvokiinteistösi julkisivuremonttia tai muuta vaativaa saneeraustyötä?
Ota yhteyttä Rakennus-5:een – keskustellaan kohteesi tarpeista.
